Valkokulta, keltakulta ja punakulta – miten ne eroavat toisistaan?

Kulta on tietenkin myös väri – ”kullanvärinen” – mutta siitä saa eri sävyjä esiin sekoittamalla sitä muiden metallien kanssa. Melkein kaikki kultakorut joita tänä päivänä myydään sisältävät kultaa yhdistettynä eri metalleihin, erityisesti kuparin kanssa. Tämä johtuu siitä että kulta on poikkeuksellinen pehmeä metalli, jota pitää sekoittaa muiden metallien kanssa estääkseen naarmuuntumista. Puhdas kulta (24 karaattia) on erittäin harvinaista koruissa. Sen sijaan koruissa käytetään useimmiten 18 karaatin kultaa, joka sisältää 75 % kultaa (tai 18/24). Ne metallit joita käytetään loppuihin 25 % voidaan yhdistää niin että ne muuttavat kullan ulkonäköä.

Keltainen ja punainen kulta

Luonnollinen, keltainen väri jonka tunnemme ja kutsumme keltakullaksi voi saada erilaisia vivahteita sekoittamalla kun sekoitetaan keskenään kultaa, hopeaa ja kuparia. Isompi osa kuparia saa aikaan punaisen sävyn, joka korostuu kuparimäärän mukaan. Jos sen sijaan on enemmän hopeaa kuin kuparia metalliseoksessa, tulee kullasta vaaleamman väristä.

Niin kauan kun metalliseoksessa on pieni määrä kuparia pysyy kulta luonnollisen värisenä, mutta se muuttuu korkeammilla määrillä. Niin kutsuttua punakultaa saadaan kun käytetään puolet kultaa ja puolet kuparia. Sekoittamalla hopeaa punakultaan saadaan vaalempi sävy jossa on vivahde vaalenpunaista – tämä korostuu vielä enemmän jos hopea vaihdetaan alumiiniin.

Jos vaihdetaan iso osa kuparia yhtä suureen määrään hopeaa tulee kullasta vaalean keltainen tai vihreä (“vihreä kulta”). Vihreäsävyistä väriä nähdään harvoin tämän päivän kultakoruissa, mutta se oli tavallinen aikaisemmin metalliseoksessa esiintyvien elektronien takia.   

Valkokulta

Vastakohtana puna- ja keltakullalle, jotka sisältävät erilaisia määriä kultaa, hopeaa ja kuparia,  ei ole yhtä itsestäänselvää mitä valkokulta sisältää. Mitä vaaleaa metallia käytetään riippuu osittain siitä millaisia ominaisuuksia halutaan ylipäänsä. Esimerkiksi kulta/nikkeli metalliseoksesta tulee kova ja se sopiikin hyvin koruihin, mutta allergiaongelma on vähentänyt nikkelin käyttöä valkokullassa.

Sen sijaan käytetään palladiumi-jalometallia, joka tekee metalliseoksen entistä pehmeämmäksi, mutta ei aiheuta  allergisia oireita. Platina, joka on melkein yhtä kallista ja yhtä harvinaislaatuinen jalometalli kuin kulta, voidaaan lisätä tuomaan kestävyyttä. Suuri osa koruista joita tehdään valkokullasta metallisoidaan rodiumilla (yksi vaalea jalometalli lisää).

Musta, lila ja sininen kulta

Tavallisten kultakeltaisten, punaisten ja valkoisten vaihtoehtojen lisäksi voidaan valmistaa kultaseoksia epätavallisemmissa väreissä myös. Yksi silmäänpistävimmistä on musta kulta, joka valmistetaan niin että kulta päällystetään mustalla rodiumilla, tai vaihtoehtoisesti laserkäsitellään saadakseen esiin mustan pinnan.

Muita epätavanomaisempia vaihtoehtoja ovat liila ja sininen kulta, jotka eivät ole vain metalliseoksia vaan metalliyhdisteitä. Liila kulta valmistetaan alumiinin ja sinisen kullan yhdistelmästä yhdistettynä indiumiin. Yhteistä molemmille on, että ne ovat hauraita ja vaikeampia käyttää perinteisessä taonnassa. Sen takia on tavanomaisempaa että sinistä ja lilaa kultaa muovataan “jalokiviksi” perinteisiin koruihin.

Sille joka haluaa myydä kultaa netissä tänään on vähemmän väliä mitä muut kullan sisältämät metallit ovat tai minkä värinen kulta on, koska paino on se joka määrää hinnan.

Hae eri kultakauppiaiden päivän kullan hinnat painamalla nappia oikealla!